Asta Vender

Kalju Kungurin kirjoittama ja Asta Venderin kuvittama kirja Timbu-Limbun hovi ja lumimyllärit sai toisen palkinnon Eestin Neuvostotasavallan lastenkirjakilpailussa 1966. Kuvitustyyli on aika hurja. Näen varmaan painajaisia noita-akasta, joka lentää pölynimurilla.

Finnmilieu70

Vuonna 1969 Avotakka julkaisi nelikielisen erikoislehden Finnmilieu70, joka esitteli suomalaisen designin parhaimmistoa. Yllä on viihtyisä epäkonttori: "Mutta kuka todella pystyy perustelemaan, miksi vaativa ja vastuunalainen työ edellyttäisi virastomaisia ja ikäviä puitteita?" Sisustus Vuokko ja Totti Laakso.

Bileet Kalastajatorpan sviitissä. Campari virtaa ja koktailpalat odottavat syöjiä.

60-luvun lopulla suomalaisella vaatetusteollisuudella meni lujaa. "Suurimpia vientimaitamme ovat koko Eurooppa ja USA." Lemmikinsininen jersey-haalari on omiaan lentomatkailuun.

Epäkonttorin supersihteeri kattaa suomalaisia herkkuja.

Pikk Nina

Venda Söelsepp: Pikk Nina (pitäisi olla virolainen ö, en osaa tehdä sitä Macilla.) Ihana virolainen lastenkirja. Julkaissut Eesi Raamat, 1969

Tuleviku vigurid

Sanna-Annukka

A. Vender (kuvat), O. Köiva (teksti): Sinisirje Linnukene – Eesti rahvalaule lastele (Eesti raamat, Tallinn, 1971)

Sanna-Annukan lintu

A. Vender: Säuku, Näuku ja Piimade-Pirina

Sanna-Annukan hevonen

A. Vender: Imemaa

Asko

Askon mainoksia vuodelta 1966 Kotiliesi-lehdistä. Viehättävän moderneja huonekaluja. Ja Hidalgo-kulmasohva! On varmasti ollut aikoinaan hintava.

(Miksi täytetty sorsa tuijottaa seinää?)

Mon amie

Pidän enemmän Rörstrandin kuin Arabian astioista, mutta Rörstrandia on vaikea löytää Suomesta. Tämän kupin ostin Tukholmasta. Marianne Westman suunnitteli Mon amie -sarjan 1950-luvulla ja nyt se on onneksi otettu uudelleen tuotantoon. Iso, leveä kuppi on juuri sopiva teelle.


Kuva: Rörstrand

Krokotiililaukku

Puntaroin pitkään, haluanko ostaa muovilaukun. Toisaalta en halunnut oikeaa krokotiilinnahkaa, vaikka toivonkin salaa olevani Betty Draper. Muovilaukku ei todellakaan kaduta, se on upea! Suoraan 60-luvulta, Etsyn kautta.

Michelle/Marilyn

Tulin jotenkin surulliseksi, kun katsoin nämä kaksi pätkää. Ensimmäisessä Michelle Williams esittää Marilyniä elokuvassa "My Week With Marilyn", alempana on alkuperäinen esitys. Williams ei kuulemma "pystynyt" lihottamaan itseään Marilynin mittoihin, vaan hänellä on yllään vaahtomuovia. Vaikka Marilyn Monroesta on tullut ikoni, hänen esitystään katsoessa hämmästyttää se, että hän näyttää oikealta ihmiseltä. Williams näyttää muovilta. Marilynin suloisuus ja aistillisuus tulevat sisältä päin. Tulee sellainen olo, ettei tuollaisia aitoja, inhimillisiä filmitähtiä enää ole olemassa.

Quality Street

Kun olin lapsi, äitini säilytti nappejaan Quality Street -peltirasiassa. Meillä ei koskaan syöty kyseisiä karamellejä.



Quality Street -rasioita on kirppiksillä pilvin pimein. Viimeksi löysin isokokoisen rasian taloyhtiön metallinkeräyksestä. Minua on aina mietityttänyt, miksi Quality Street -pariskunnan kuvaa on muunneltu vuosien varrella vain hyvin pienin muutoksin.



Kun muutokset ovat niin huomaamattomia, miksei voida käyttää vuosikymmenestä toiseen samaa kuvaa?

Bitossi

Lapsuudenkodissani oli hieno lamppu, jossa oli Bitossin keraaminen jalka. Kun talo myytiin, äitini heitti lampun pois! Olin siitä pitkään pahoillani. Onneksi Kierrätyskeskuksesta löytyi pilkkahintaan Bitossi-ruukku.

Bitossi on italialainen perheyritys, joka valmisti alunperin kaakeleita ja aloitti keramiikkaesineiden valmistamisen 1920-luvulla. Näissä sinivihreissä esineissä on käytetty Rimini Blu -lasitusta ja ne on suunnitellut Aldo Londi 1950-luvulla. Käsittääkseni nämä esineet on kaikki tehty käsin. Aldo Londia myydään Skannossa, mutta onneksi esineitä tulee usein kirppiksilläkin vastaan.